keskiviikko 6. elokuuta 2014

Salainen päiväkirja eläintiloilta

Iltalehti kertoi vegaanin pestautuneen karjatiloille ja siellä hän teki ikäviä havaintoja. Aiheesta Eveliina Lundqvist kirjoitti kirjan; Salainen päiväkirja eläintiloilta. Itse en kirjaa ole lukenut, mutta mieli tekisi.

Tekeekö pahaa syödä lihaa? Mietitkö koskaan miten tuotantoeläimiä kohdellaan?

Itse olen eräässä vaiheessa ollut jonkin aikaa kasvissyöjä. Vegaaniksi en varmaan koskaan pystyisi, sillä kananmuna on mulle liian tärkeä ravintoaine. Ostaisin kovin mielelläni munia, jotka tietäisin oikeasti asiallisesti tuotetuiksi, mutta eihän nuo virikekana tms. kerro riittävästi. Kai kanojen olot ovat parantuneet, mutta onhan nuo tehokanalat varmaan aika kaameita paikkoja. Ei sioilla ja lehmilläkään varmasti aina ole hyvät oltavat. Taviksen on vaan aika vaikea tietää mistä se kaupan liha oikein tulee ja miten siellä eläimiä kohdellaan.

En edes halua ajatella asiaa, koska pidän kuitenkin lihastakin.

Toinen juttu, joka pohdituttaa on luomu. Siihen on jo standardit, mutta onko se sen hinnan väärtti. Täällä maaseudulla ei kauppojen valikoimissa ole hurraamista. Ääskaupasta ostetaan mitä siellä on tarjolla ja aika kovaan hintaan. Luomuja voi kasviksissa olla vähän, mutta ne on yli puolet kalliimpia kuin muut ja näyttävät aika kämäisiltä usein. Herneet on kyllä luomuna (kuivaherneet) jopa halvempia kuin tavalliset. Joskus kun pääsen jollekin isommalle paikkakunnalle hyvää kauppaan, voi sitten luomua jo ostaakin.

Meillä on tilaa ja haaveissa olisi jotain viljellä itsekin. Ei vaan ole ollut aikaa. Jopa omaa eläintuotantoa voisi harjoittaa, mutta en minä taitaisi niitä eläimiä pystyä syömään tai ainakaan tappamaan.

Itsellä on siis aika ristiriitainen olo. Enkä ole kovin varma miten syvällisesti haluan asiaan perehtyäkään. Kai tämä on pään pensaaseen pistämistä.

Yhdestä asiasta olen kuitenkin varma. Kiinalaista luomua en osta. Minusta se on lähtökohtaisesti epäilyttävää (Kiinassa käyneenä). Enkä näe mitään järkeä, että Kiinasta rahdataan tänne elintarvikkeitakaan.

Jaahas, seuraavaksi olisi ruuanlaitto. Hieman siihen kyllä tulee jauhelihaakin...

Onkos kellään aiheesta ajatuksia?

Sarah

3 kommenttia:

Iiris kirjoitti...

Yritän vähentää lihaa (varsinkin possua, olen käynyt sikatilalla) tai vähintään ostaa luomua aina kun on varaa. Hankala juttu kun siipikarjaa kohdellaan miten kohdellaan ja se on laihduttajalle paras vaihtoehto. Hankala paikka vaan kun aviomies ei kelpuuta ainuttakaan ateriaa ilman lihaa:/

Lähiruoka on ehkä sitä mitä jopa luomun kustannuksella hakisin enemmän. Kun haen tutulta viljelijältä, näen millaisissa oloissa eläimet kasvavat.

Unknown kirjoitti...

Kiitos kommentistasi!

Lähiruuan tuottaminen ja suoraan tilalta myyminen on todella vaikeaa. Aikoinaan ystävältä sai ostaa ankkaa, lampaan- ja vuohenlihaa ja vuohenmaitoa, mutta nykyään määräykset ovat niin tiukkoja, että harvalla on mahdollisuus rakentaa sellaisia puitteita.

Kilokiukuttelija kirjoitti...

Lihan syöminen on niin kinkkinen juttu, että vaihtoehtoja on melkein se, että jättää syömättä tai ei sitten ajattele asiaa lainkaan.
Tuotantoeläinten elinolot eivät ole kaksiset (vaikka ei olisikaan aina ja kaikkialla sitä kauheinta elämää) - kun miettii, että elää koko elämän sisällä karsinassa, näkemättä ulkoilmaa, aurinkoa, saamatta liikkua vapaasti.

Kun tietää, miten tuotantoeläimet elää ja silti syö lihaa - se on todella ristiriitainen olo.
Ja juu, suoramyyntitilat jne - ne ei ole aina vaihtoehto, hinnan tai muun takia.

Oikeesti pitäisi ryhtyä vegaaniksi, se olisi ainoa oikea vaihtoehto sekä eläinten että luonnon takia. Mutta mutta.. Kun ei pysty. Kun liha maistuu hyvältä.

Itsellä on jatkuvasti todella ristiriitainen olo: valinnoillani tuen sitä, että tuotantoeläinten olot pysyvät tällaisena, luonto huutaa hoosiannaa ja meikä vaan ajattelee omaa napaa. Joten yksi keino on se, että en ajattele.
Varmaan moni muukin tekee niin.
Hävettää.