Kesän extrakilot eivät ole kadonneet minnekään vielä. Toki siitä pahimmasta on pari kiloa poistunut, mutta edelleen paino junnaa 91,5 kilon paikkeilla. Syöminen on mielestäni ollut hyvin asiallista tällä hetkellä.
Pohdin, että kuinka tarkkaa tämä syöminen oikein on ja olenko minä oikeasti syönyt väärin koko kesän. Vaikka kuvaan kaiken syömäni, en ole niitä kuvia analysoinut. Pitäisi varmaan käydä niitä läpi nyt ajatuksella.
Juttelin puolison kanssa. Hän sanoi, että kyllä me ollaan syöty väärin, sillä hänkin on lihonut. Hän painoi noin 70 kiloa (176 cm) ennen tuota keväällä alkanutta juhlaputkea/kesää ja painaa nyt 75 kiloa. Jostain se hänellekin on tullut. Hän on kovin sporttinen ja tuosta painosta on huomattava osa kiinteää lihasta. No, ei se 75 kiloa hänelle mikään paha silti ole.
Olen siis puolisoani huomattavasti painavampi. Mutta hänet tavattuani olin paljon lihavampi. Hän ei ole minua aiemmin tämän mittaisena edes nähnyt. Vaikuttaakohan mitenkään, kun pääsen tavoitteeseeni ja olen painossa aika lähellä häntä?
Minkä kokoisia teillä on puolisot, keillä niitä on?
Sarah
Painonhallinta, terveys ja korvien väli kuntoon. Tavoitteena hyvä olo. Syitä, seurauksia ja ajatuksia.
3 kommenttia:
On se syöminen suht tarkkaa, mutta hyvän pohjan ollessa kunnossa voi helposti muutella ruokia. Mene lautasmallin mukaan (2/4 salaattia, 1/4 proteiinia ja 1/4 hiilareita), ja jos et halua syödä niin paljoa hiilareita, niin lisää salaattia lautaselle.
Painon junnaamisen syynä voi olla liian vähäinen syöminen ja veden juonti ja aineenvaihdunnan hidastuminen. Itse latasin puhelimeeni appsin, joka muistuttaa minua aika ajoin juomaan vettä. Nyt olen myös alkanut pitämään tukkimiehen kirjanpitoa ruokapäiväkirjaan vedenjuomisesta ja voin sanoa, että sen 2,5-3 litran juominen on vaikeaa! Koko ajan pitäisi litkiä vettä ja samalla pitäisi käydä vessassa! :DD
Oma avopuolisoni on siinä 75-78 kilon paikkeilla ja olikin kova juttu, kun olin häntä kevyempi! Meillä on aina vaa'an ilmestyessä oma leikkimielinen kisa kumpi on kevyempi. :D
Mulla on vähintään puolet salaattia lautasella, sitten lihaa/kalaa ja aika vähän hiilareita (paitsi mitä kasviksista tulee).
Vettä juon ihan liian vähän, kun kaivosta tuleva ei maistu oikein hyvälle. Olen välillä miettinyt, että syönkö tarpeeksi ja etenkin rasvaa.
"Kaikki mieheni" (hah!) ovat olleet aina normaalipainoisia ja -vartaloisia. En ole koskaan ollut tilanteessa, että olisin joutunut miettimään toisen syömisiä, painoa, terveyttä, ulkonäköä tai mitään muutakaan. Siinä mielessä onkin ollut joskus ärsyttävää, että on täytynyt ihan itsekseen miettiä ja suunnitella syömisensä. Ja kun ovat aina voineet syödä kuin hevoset, eikä mitään ole koskaan jäänyt mihinkään. Niin epäreilua!
Mutta toisaalta, kuten aikaisemmin kirjoitinkin, on myös tosi helpottavaa kun ei tarvitse miettiä enää muiden ruokia, saa ihan itse täyttää jääkaapin! :)
Lähetä kommentti