tiistai 11. maaliskuuta 2014

Jutta ja puolen vuoden dieetit

Katselin eilen nauhalta viimeisimmän jakson tuosta ohjelmasta. Oli kyllä herttainen ja mukavan oloinen laihduttaja. Toivottavasti hänellä on tsemppi pysynyt päällä. Tietääkö kukaan miten on käynyt ohjelman jälkeen?

Mietin illalla vielä aika lailla tuota ohjelmaa. En kyllä tuon ja monen muun vastaavan ohjelman nähtyäni ihmettele, että ihmisillä on hirveän epärealistisia tavoitteita. painon pudotusta suunnitellessaan. Tuossa ohjelmassa on aikamoinen tuki ihmisellä ja näyttää siltä, että ihminen piiskataan aikamoisiin suorituksiin. Jotenkin vaan epäilen, että moisilla tavoitteilla ja tahdilla harva tavallinen ihminen onnistuu, ilman tuota valvontaa ja piiskausta. Minähän itse olen ihminen, joka ei piiskasta tee mitään... paitsi menee lakkoon. Tämä ei poista sitä, ettenkö uskoisi joillekin olevan ihan ok tuo piiskaustyyli. Mutta jos ei ole sitä piiskaajaa ja hoputtajaa?

Miten se arki tuon jälkeen? Harva pystyy noin tiukkaan elämään lopun elämänsä. Eikö olisi tärkeintä opetella kohtuus?

Yksi mitä myös mietin tietämättä asiasta enempää, että onko se Bull oikeasti pätevin ihminen arvioimaan terveellisyyttä? Jutta sentään näyttää ihan terveeltä. Ehkä Bull sitten tietää kovasti asioista, mutta ei hän itse mielestäni näytä mitenkään terveyden perikuvalta. Hänen on ilmeisesti vähän vaikea hengittää, kun tv:ssä ääni tuhisee aika lailla. Mutta ehkä hän on kuten normi konsultti, tietää mitä pitää tehdä, mutta ei itse tee niin.

Kyllä minä itsekin olen alkanut katsoa näitä ohjelmia, mutta sillä lailla kriittisellä mielellä. Eihän tässä näytetä tai kerrota tarkkaan mitä syödään ja kuinka paljon liikutaan. Minulle kerrotun mukaan, joissakin ohjelmissa (en nyt puhu tästä ohjelmasta) mennään oikeasti yli sen rajan, jossa laihduttaminen on todella vaarallista. Myös liikunnan suhteen tehdään liian järeitä harkkoja, jolloin laihduttajalle voi tulla loppuelämän kiusaksi vammoja.

Itse olen todella varovainen, kun sain jo 90-luvulla kuntosalilla (normipainoisena ja melko hyväkuntoisena) vamman, jonka kanssa olen saanut elää siis jo pitkään. Jos nyt tekisin jotain kovin rankkaa tämän ruhoni kanssa, niin vammoja tulisi lisää.

Kyllä näistä tietysti tulee se fiilis, että kun tuo onnistuu, niin minäkin voin onnistua. On tärkeää kuulla onnistumisista. Mutta olisipa kiva, jos olisi sellaisia pitkäkestoisia ohjelmia, joissa sitä hyvinvointia seurattaisiin monipuolisesti. Mutta formaattina se taitaisi olla liian kallis. Muutenkin kai me ihmiset nykyään halutaan mulle heti kaikki NYT!

No, mä olen tämän asian päässäni käsitellyt ja uskon pärjääväni huolimatta näistä pikadieettiformaateista ja niiden antamista roolimalleista. Toivon, että muutkin ymmärtävät.

Ihanaa aurinkoista päivää!

Sarah

3 kommenttia:

Kristiina kirjoitti...

Siis olen miettinyt ihan samaa siitä Bullista :D Sehän on ihan kipeän näköinen! Mulle ei esiinny niin lihaksikas olemus sellaisena, että se olisi terveellisesti saavutettavissa (+ naama on kuin Notre Damen kellonsoittajalla, vaikka ei tässä nyt kosmeettisia juttuja ollutkaan tarkoitus arvioida). Jotenkin hän puhuu ihan kuin olisi kuuma peruna suussa? Joo anteeksi, nyt menee ihan asiattomuuksiin :D

Oon ihan oikeesti yllättynyt että jokainen noista osanottajista on onnistunut sillä dieetillä. Ite en olis pystyny ikinä! Että se on kyllä loistavaa. Tulisipa jakso, jossa näytettäisiin miten homma on pitkällä tähtäimellä toiminut, esim. vuoden kuluttua urakan päättymisestä tms.

juoksujalkavipattaa kirjoitti...

mä näin just viimeviikolla yhden jutan superdiettiläisistä,vaalean keski ikäisen miehen joka pudotti tosi hyvin ohjelmassa.pyöräili timmin vaimonsa kanssa jumbon lähellä,ja hyvältä näytti,ei ainakaan takaisin ollut lihonut ja terveeltä ja reippaalta näytti!mä tykkään katella tota ohjelmaa ja itsekin olen tota bullia katsellut,että mennäänkö ihan kaurapuurolla..

Unknown kirjoitti...

Kiva kuulla, että tuolla miehellä menee mukavasti painonkin kanssa.