maanantai 17. elokuuta 2015

Viikonlopun jälkeen

Painoa en ehtinyt katsoa, mutta nakkisormista päättelisin, että on turvotusta. Tuo turvotus tulee mulle lähinnä helteestä. Tuli istuttua auringossa eilen ehkä vähän liikaa. Mutta eipä tuota sanikkaa ihan hirveästi ole tänä kesänä saanut.

Viikonlopun muu painokehitys oli ihan rohkaisevaa. Normaalisti viikonloppuna tulee lisäkiloja, mutta nyt ei suuntausta ylöspäin ollut. Osasin myös tehdä järkeviä valintoja. Hyvää on myös se, että olen pystynyt juomaa entistä vähemmän makeutettua juomaa.

Korvien välissä on myös tapahtunut muutosta. Hermostuin jossain välissä aika lailla tästä lihomisesta ja vielä siitä, ettei ns. järkevästä syömisestä huolimatta tapahtunut mitään oleellista laskua, vaan melkein päinvastoin. En keksi mitään muuta syytä, kun vaihdevuodet ja siihen liittyvät hormoonimuutokset, jotka minua kurittavat plus lisääntyneen liikunnan. Olin itseeni kovin tyytymätön ja se vaikutti myös suhteisiini muihin ihmisiin.En tässä vähään aikaan nähnyt valoa oikein missään. Nyt, kun aloin vielä tiukemman vaiheen ja olen tehnyt suunnitelmia miten käsittelen näitä paino-ongelmiani (kuukausi aikaa ruokien kuvausta, jos ei auta, karppaus tms. ja sen jälkeen ammattilaiselle, jos ei auta). Minä tarvitsen päämääriä ja suunnitelmia.

Minulla on myös pähkäilyssä millä palkitsisin itseäni 90-kilon uudesta alituksesta. Minä vaan yksinkertaisesti tarvitse noita palkintoja, vaikka tuo tavoite tulikin jo kerran saavutettua. Kun sen seuraavan kerran saavutan, en enää tahdo sitä ylittää. Uskon saaneeni hyvän opetuksen aiheesta. Onhan tässä about 8 kiloa poissaatavaa. Ei minun mielestä mikään pikkujuttu. Samperin helposti (parissa kuukaudessa) ne tulivat, mutta samassa tahdissa niistä ei varmaan päästä. Etenkin, kun jatkan tällä liikkuvalla linjallani. Muuten voisin jopa skipata liikunnan, mutta se on oikeasti nyt tärkeää muun kropan hyvinvoinnille.

Mutta pitääpä nyt lähteä taas vähän liikkumaan. Sen jälkeen lounasta ja sen jälkeen on yksi härdelli hoidettavana.

Mukavaa aurinkoista alkanutta viikkoa!

Sarah


1 kommentti:

Kilokiukuttelija kirjoitti...

Sehän on tunnettu ja tiedetty (ja itse tuskallisesti opittu) fakta, että kun ikää karttuu, koko tämä hemmetin painojuttu muuttuu NIIIIIIIIIIN epäreiluksi ja hankalaksi prosessiksi.
Kun ennen, 20/30 v oli ylipainoa, riitti suunnilleen, että AJATTELI laihtumista, ja kilot katosi. Nyt, kun 50 kolkuttaa ovelle, ei riitä yhtään mikään.
Se vaan pitää kai hyväksyä.. jotenkin.. vaikka hankalaa onkin.. ja hyväksyä, että nyt se kaikki vaatii aivan hirveen paljon enemmän ponnistelua ja työtä. Se on hemmetin epäreilua!!