maanantai 3. marraskuuta 2014

Päivitystä ja pohdintaa

Lueskelin jonkun iltalehmän fitness-jutun yhteydessä ihmisten kommentteja. Osan mielestä tyypit on hirveän näköisiä ja osa sitten puolustaa näitä tyyppejä. Yleisin kommentti puolustaneille oli se, että muut on kateellisia eivätkä kaksin käsin herkkuja vetäessään pysty itse laihtumaan. Ei ole kuulemma tahtoa.

Ruoskin itseäni joskus väärin syömisestä, mutta oikeasti sitä on todella vähän. Olen laskenut aikoinaan kaloreita enkä laihtunut, ainoastaan lakkasin paisumasta. Syön oikeasti terveellisesti ja tällä hetkellä liikun jopa suhteellisen rankalla urheilulajilla vähintään viisi kertaa viikossa, yleensä seitsämän kertaa. Olen toki kärsimätön, mutta ei se laihtuminen PKELE silti mitään yksinkertaista ole kaikille.

No, kuten on varmaan tullut selväksi, minä en todellakaan tähtää miksikään fitnestyypiksi. Jos mulla olisi nappi, jolla saisin sitä painamalla itseni jonkun painoiseksi, tahtoisin sen vain ja ainoastaan siihen mihin tähtään tälläkin hetkellä. Haluan myös elää tervettä elämää mahdollisimman pitkään. Haluan olla näkemässä lapsenlapset ja viettää puolisoni kanssa virkeän vanhuuden. Haluan jaksaa puuhata kaikkea kivaa vielä pitkään. Ulkonäköasioista olen toki kiinnostunut, mutta minä arvostan kuitenkin jonkinlaista kurvikkuutta niissä asioissa. Oma ulkonäköihanne on jossain 1940-luvun kurvikaunotarten maailmassa.

Yritän tällä hetkellä takoa päähäni sitä, että en hermostu tästä kilojen jumahtamisesta 90 kiloon. Pari viikkoa vielä jatkan tällä metodilla, etten ole liian hätäinen. Sen jälkeen jatkan liikuntaa, mutta lisään ruokaa. Olen miettinyt, että minun pitäisi ehkä lisätä se lisäsapuska aamiaseksi. En keksi muuta kuin, että ehkä sen olisi hyvä olla proteiinia esim. munakas. Oiskohan se hyvä idea? Onhan tässä pari viikkoa vielä aikaa pohtia, jos ei paino lähden laskuun. Vuoden vaihteeseen saakka yritän jaksaa kärvistellä sitten sillä kuviolla ja jos sekään ei auta, on pakko mennä terveydenhoitajalle.

Tässä on normipäiväsyömiset:

Aamulla jukurttia (maustamatonta, rasvatonta) ja mustikkapellavarouhetta iso ruokalusikallinen sekä hieman hunajaa/mustikoita. Annos ei ole kovin iso.

Lounas joko ruokaisa salaatti tai kasviskeitto. Salaatissa öljyä, pähkinää tai auringonsiemeniä sekä jotain proteiinia (tonnikala, katkarapu, kanamuna, liha, juusto tms.) Keiton kanssa riisikakkua ja sen päällä leikkelettä tai juustoa (harvemmin). Keitto on vesipohjainen, paitsi tosi harvoin kookosta. Joskus voin syödä lounaaksi myös edellisen päivän illallisen, jos sitä on jäänyt.

Illallinen on ns. perusruokaa sillä erotuksella, ettei minulle tule perunaa, pastaa tai riisiä (vain äärimmäisen harvoin otan perunaa/riisiä).  En koskaan syö kuin yhden lautasellisen ja vain kohtuuannoksen. Oma lisäkkeeni on salaatti tai höyrytetyt/paistetut kasvikset.

Syön n. kerran päivässä suklaapäällysteisen riisikakun, omenan tai pari ja välipalaksi usein pari riisikakkua päällysteineen. Teen, kaakaon ja kahvin kanssa otan rasvatonta maitoa.

Saa nähdä tapahtuuko mitään tällä viikolla. Kuudes viikko liikuntaa on menossa. En vieläkään ole alkanut hikoilemaan liikunnan yhteydessä sanottavammin.

Tsemppiä myös teille armaat kanssakulkijat!

Sarah





Ei kommentteja: