keskiviikko 5. marraskuuta 2014

Vaakalukema

Peiliin katsoi tänään mimmi, jolla oli järkyt silmäpussit. Kädet tuntuivat turvonneelta. Yö oli huono.

Vaaka näytti 90,1 kg.

Se oli vähemmän kuin turvotuksesta ajattelin. Silti äärimmäisen ärsyttävää, ettei se mene alle 90 kiloa. Minä painoin kuitenkin keväällä sen alle reippaasti. Olisi oikeasti hiiskatin paljon mukavampaa, jos paino alkaisi kasilla.

Tänään ajattelin syödä lounaaksi munakkaan. Pitää katsoa mitä väännän illalliseksi. Olisi jonkin verran fyysisiä hommia, mutta myös tätä koneen ääressä istumista. Pitäisi jaksaa.

Energiaa ei ole ihan hirveästi. En tiedä johtuuko se pään sisäisistä asioita vai ihan oikeasta ravinnontarpeesta. En nyt uskalla vielä kuitenkaan syömisen määrää nostaa. Kun tuossa aiemmin olen pähkäillyt, että pitäisikö mun syödä enemmän nyt kun kuntoilen, unohdin, että olen pienempi kuin ennen. Siinä mielessä se ravinnon tarve ei ole ihan saman kuin ennen. Ei tämä ole helppoa, kun pähkäilee mitä pitäisi tehdä.

Tein äsken päätöksen, että alan herätä ja myös NOUSTA aikaisemmin vaikka väsyttäisi. Mulla on paha tapa jäädä lorvimaan petiin surffaten netissä yms. joutavanpäiväistä. Otan myös teetä aamusta vähemmän kuin ennen, ettei se vaikuttaisi unen laatuun. Yritän myös keskittyä muuhun kuin sosiaaliseen mediaan yms. iltaisin. Luen tai katson vaikka jotain hömppää nauhalta, mutta ei mitään kovin aktiivista touhua. Unirytmin pitää muuttua, että saa päiviini vähän enemmän tehoa.

Nyt sitten pitää viedä nämä päätökset teoiksi!

Tsemppiä teidänkin päätöstenne käytöönviemisissä armaat kanssakulkijat!

Sarah

2 kommenttia:

Merenneito kirjoitti...

Moi ja kiva lukea pitkästä aikaa blogiasi :) Nyt mun blogitauko on ohi ja hirveällä hingulla pääsen kirjoittelemaan omia tekstejä ja kommentoimaan muiden blogeihin :)

Luin aikaisemmat tekstisi ja olen samaa mieltä muiden kanssa: kannattaa käydä lääkärillä puhumassa tyroksiinilääkityksen aloittamisesta. Mulla oli tyroksiiniarvot ennen lääkkeiden aloittamista hieman alakanttiin, mutta arvojen sisäpuolella. Joten ei ne arvot aina kerro kaikkea, vaan lääkitystä pitää koittaa. Jos kuitenkin kaikki oireet on, eikä niille ole mitään muuta selitystä. Jostain luin, että suomalaisilla on muuhun maailmaan verrattuna alhaisemmat tyroksiiniarvot, joten lääkitystä on vaikeampaa määrätä.

Minulle tuli tekstejäsi lukiessa myös mieleen syötkö tarpeeksi?
Aamupalla on päivän tärkein ateria ja minulle pieni aamupala merkitsee illalla hirveää nälkää ja "voisin syödä hevosen"- oloa. Tämä ei kuitenkaan ole kaikilla samoin. Miten olisi aamuisin keitetyt kananmunat tai jotain muuta proteiinia aamupalalle? Samoin kasvissosekeitoissa, ne ovat erittäin vähäkalorisia, mutta proteiinittomia. Miten olisi lisätä keittoon lihaa/kanaa? Tai sitten syödä enemmän riisikakkuja, joissa reippaasti leikelettä. Nämä asiat tulivat itsellä mieleen. Myös hiilihydraattien saanti on tärkeää. Esimerkiksi et päivän aikana syö lounaalla/päivällisellä hiilareita (muuta kuin riisikakkuja), niin kasviksia saa syödä kilokaupalla. Keho tarvitsee tietyn verran kuitua päivässä(joka edistää vatsan toimintaa) ja itse syön sen aamulla aamupuurossa, johon olen laittanut kaurahiutaleita ja -leseitä. Keho tarvitsee hiilihydraatteja ja treenit on helpompi tehdä, kun on syönyt pastaa/perunaa/riisiä yms. Tarkoitukseni ei ollut mitenkään inhottava, vaan tsempata sinua eteenpäin!

Kyllä se paino alkaa tippumaan ja ota yhteyttä lääkäriin ja pakota hänet kirjoittamaan tyroksiiniresepti.
- Norma Noe

Unknown kirjoitti...

Kiitos kommentistasi.

Joo, mä voisin olla syömättä lainkaan eikä mulle välttämättä tulisi nälkä. No, ihan viime aikoina on jonkin verran tullut nälkä sentään. Johtunee urheilusta. Aamiastani olen itsekin pitänyt liian pienenä ja parin viikon päästä varmaan alan ottaa kanamunaa tms. siinä yhteydessä. En vaan ole kovin hyvä aamiaisen syömisessä. Ennen jätin sen syömisen kokonaan.

Jos syön salaatin lounaaksi, on se yleensä ruokaisa. Papuja, tonnikalaa, lihaa tms. on suht paljon. Kasviskeitto on toki sitten hyvin kevyt, mutta sellaisena päivänä mulla on sitten päivällinen aika perinteinen. Kasviskeitto on muutenkin sellainen, kun pöhöttää tai on syönyt jotain epäterveellistä, tulee sitä sitten vastapainoksi tehtyä. Jos tiedän meneväni illalliselle esim. ravintolaan, teen lounaaksi kasviskeiton.

Kasviksia syön tosi paljon. Varsinaisella ruualla niiden osuus on 3/4 eli enemmän kuin virallisissa suosituksissa. Viljaa en valitettavasti voi syödä, kun vehnä ja ruis ovat täysin kielletty eikä nuo muutkaan oikein tunnu hyvältä. Kuituja olen ajatellut saavani tuosta pellavarouheesta ja kasviksista ehkä riittävästi.

Mutta onhan tässä katsottava miten kroppa reagoi.

Lääkärille ajattelin mennä noissa kilpparijutuissa vuoden vaihteessa, jos mikään ei auta. Eli tämä liikunta eikä jatkossa lisäsyöminenkään.