Nyt olen lueskellut tuosta kaksi "paastopäivää" viikossa dieetistä. En tiedä miten se minulla toimisi, kun se säästöliekki paukkaa äärimmäisen helposti. Tuota dieettiä kylläkin markkinoidaan sillä, että se on hyvä myös säästöliekkisille.
En ole pitkään laihduttanut kovin vähän syömällä, kun se ei oikein ole tehonnut. Mietityttää, jos tuo tehoisi. Olen kyllä aiemmin kokenut, ettei syömättömyys ole minulle ongelma. Jos voisin laihtua niin, että olen vaan syömättä siihen saakka, kunnes olen riittävän kokoinen, niin minähän olisin jo sen kokoinen kun haluan. Kuten Doctor Phil sanoo, ei laihduttaminen yleensä ole mikään tahdonvoiman osoitus. Meidän ihmisten on kuitenkin syötävä pysyäksemme terveenä ja viime kädessä myös hengissä. Minulle suurin haaste on ollut syödä sopiva määrä. Painonvartijoissa jouduin illalla aina miettimään mitä sitä vielä pitäisi syödä, että söisi tarpeeksi. Kaloreita laskiessa jäi melkein aina ne tavoitteet saavuttamatta, kun en siten syönyt niin paljon kuin piti.
Mielessä pyörii, että jos ensi viikolla kokeilisi, miltä nuo "paastopäivät" tuntuvat. Aion todennäköisesti syödä ainakin alussa sen 600 kcal, joka on miesten annos enkä 500 kcal. Olen sen verran isokokoinen ja perusaineenvaihduntani on 1760 kcal. Siihen kun pistää päälle liikunnat, joita nyt ei tietysti ihan hirveästi ole, mutta kuitenkin.
Olen myös miettinyt, että jos alkaisi kuvata kaiken mitä syö. Oliskohan se hyvä idea?
Perjantaisin aion edelleen pitää karkkipäivän, mutta pitää katsoa, että siinä pysyy mopo käsissä. Ehkä paras olisi 100 gr tummaa suklaata, joka on ennen toiminut hyvin. Yleensä olen myös ostanut jotain parempaa suklaata tai tai sitten jotain tyyriimpiä konvehteja.
Nyt pitäisi alkaa pähkäillä mitä ruokia voi syödä, että olisi suht hyvä olla noilla vähäisillä kalorimäärilläl
Olen löytänyt muutenkin mielenkiintoisia blogeja, joista pitää yrittää etsiä vinkkejä tähän hyvän olon etsimiseen. Muutkin tuntuvat pohtivat monia samoja asioita kun minäkin.
Painonhallinta, terveys ja korvien väli kuntoon. Tavoitteena hyvä olo. Syitä, seurauksia ja ajatuksia.
3 kommenttia:
Mä kuvasin yhteen aikaan kaikki ruokani, kun kävin ravitsemusterapeutilla ja paperisen ruokapäiväkirjan pitäminen on minulle ylivoimaisen vaikeaa. Minusta kuvaaminen oli hyvä tapa pitää kirjaa syömisistä ja juomisista, pitäisi varmaan ottaa se taas tavaksi, sillä muistelisin syöneeni järkevämmin, kun kuvasin ruokani.
Kiva kuun kävit kommentoimassa. Ehkä kuvaaminen olisi hyvä tapa dokumentoida syöminen.
Moikka,
löysin juuri blogisi ja harhailen täällä nyt postauksesta toiseen :D
Bongasin tämän postauksen tästä 5:2-dietistä ja kiinnostuin, sillä olen itse pudottanut painoa pätkäpaastoilemalla.
Minä kylläkin käytän ns. ruokaikkunaa, eli paastoan jokapäivä ja syön jokapäivä. Tällä tavalla paino on nyt tippunut ilman liikuntaa kahdessa kuukaudessa reilun 7 kg.
Olen välillä kyllä pitänyt myös ihan paastopäiviä syöden vain sen 500 kcal päivän aikana.
Jos kiinnostaa lukea minun matkasta, se löytyy blogista varmastihidasta.blogspot.fi
Lähetä kommentti