sunnuntai 6. huhtikuuta 2014

Turvottaaaaaaaaa!

Mulla ei paino kehity nyt ainakaan positiiviseen suuntaan. Ottaa pattiin!

En usko, että mulle on tullut painavampaa lihasta tai että oisin oikeesti lihonut. Mä vaan tunnen kropassani, että turvottaa. Syömisiä ja juomisia olen analysoinut. Nestettä on mennyt viikolla liian vähän, mutta olen nyt yrittänyt parantaa tilannetta loppuviikosta. Syömisistä en keksi millään ongelmaa, mutta jonkin verran on mennyt töissä eineksiä ja liian myöhään on tullut syötyä.

Silmien alustat on kaameet, polvissa ja sormissa tuntuu. Sormus on hyvä mittari.

Voiko stressi turvottaa?

Mulla on ollut viime viikot aika stressaavaa ja etenkin tämä viikko on ollut todella rankka. On tapahtunut ikäviä juttuja (ei itselle, mutta mulle tärkeille ihmisille kaameita juttuja), kiire (työ, opiskelu) sekä privaelämässäkin olen joutunut olemaan tavallista toimeliaampi. Välillä tuntuu, että omat asiat ja tarpeeet on jääneet taka-alalle. Toisaalta mulla olisi hirveä halu tehdä vaan luovia juttuja (käsityöt, askartelut, remppaukset yms.) ja jättää palkkaduuni ja jopa opiskelu. No, opiskelua ei oikeesti kannata jättää, kun mulla on vaan joitakin kursseja ja gradu tekemättä. Työ olisi tarkoitus jättää jollain aikajänteellä, koska saan pientä palkkaa ja työ vie paljon enemmän kuin se antaa. Mutta pitäisi jaksaa vielä jokunen hetki kärvistellä.

Tätä kirjoittaessa tajusin, että käytän hirveästi aikaa ja tarmoa sen pohtimiseen, että mulla on kiire ja stressi. Itse tekemiseen käytän aika vähän aikaa... Hmmm....

Yritän nyt tulevalla viikolla olla tarkkana ajankäytön kanssa. Kun teen töitä, teen niitä siihen keskittyen. Muistan myös syödä ajoissa ja varaan aikaa eväitten teolle. Näin olen nyt päättänyt.

Katsoin äsken videoita ratsastuksestani viime kesältä. Olen kyllä ollut aika tuhti tyttö. Onneksi näky on nyt jo paljon sopusuhtaisempi.

Kaiken masentavan ja stressaavan elämän lisäksi on kuitenkin paljon hyvää. Elämässäni on moni asia todella hyvin ja pitkällä tähtäyksellä tämä painonhallinta on onnistunut, vaikka jumia on ollut pari viikkoa. Yritän pitää kokonaiskuvan ja kehityksen mielessä. Hiiskatti! Mä oon saanut jo paljon aikaa ja voin olla itseeni tyytyväinen.

Mukavaa sunnuntaita teille hyvät ystävät! Tsemppaillaan yhdessä!

Sarah




Ei kommentteja: