Hengissä!

Tosi pitkä tauko tuli tässä välissä. Opiskelut ja sairastelu on vienyt puhtini.  En eläissäni ole ollut näin pitkään sairaana. Toivottavasti jää yhdeksi kerraksi elämässä. Kyllä huomaa, ettei kunnossa ole ollut.  Hikoilin pari kuukautta kuin pieni sika. Nyt kun olen terve, niin tajusin, ettei mulla mikään mummo kuume olekaan. Onneksi pääsin lopulta lääkäriin ja sain antibiootit. Arvauskeskuksessa hoitsu "määräsi" vaan buranaa.

 Paino huitelee jossain 92 kilon paikkeilla. Sairastaessani söin ihan tarkoituksella energiapitoista ruokaa (lääkärin määräys). Mutta ei nyt mitään kovin suuria elämäntapamuutoksia huonompaan suuntaan tullut tehtyä ja nyt olen ihan taas ruodussa.

 Nyt alkaa taas elämä vihdoin voittaa!

Olen vasta nyt aloittamassa varovaisesti liikuntaa. Saa nähdä mitä tästä elämästä liikunnan suhteen tulee.

Mielenkiintoinen juttu näistä painoasioista on Hesarissa.


Hesarin juttu

Kuten armaat kanssakulkijat tiedätte, minä olen näitä hitaan tavan kannattajia. Tosin erityisen hidastahan tämä painon muuttuminen on ollut kesästä alkaen. Onneksi se painonnousukin on ollut hidasta, kun alkoi nousu. Nyt olen kyllä saanut homma hanskaan, mutta voi kun saisin painon vielä kunnolla laskemaan taas. Olen ollut lääkärillä ja tutkimuksissakin. Pian saan kuulla mihin suuntaan arvoni ovat muuttuneet ja löytyikö kilppariarvoista mitään kummallista.

Nyt ryntään lukemaan teidän juttujanne. Oikein mukavia talvisia päiviä teille armaat kanssakulkijat!

Sarah