sunnuntai 23. maaliskuuta 2014

Lopetin Hypoxin

Päätin, etten jatka Hypoxia. 

Ehkä se olisi vaikuttanut positiivisella tavalla painonpudotukseeni, mutta en vaan halua jatkaa testiä. Kuulostaa hullulle, mutta haluan laihtua systeemilläni, jolla aion elää loppuelämäni enkä millään muulla.

Minulle tuli ongelmia lähinnä Hypoxin mukana tulevista rajoituksista. Vaikka syön aika vähän hiilareita, en tahdo syödä kolmena päivänä viikossa karpaten enkä niin hirveästi miettiä syömisiä erilailla kuin normaalisti. Tämän lisäksi hikoilu fillaroidessa saa mun kropan jotenkin sekaisin. En vaan osaa syödä oikein ja liikkua hikiliikuntaa. Noissa kotona aiemmin tekemisissäni jumpissa en ihan hirveästi hikoile. 

"Olen pudottanut 70 prosenttia liikunnan määrää. Aiemmin kävin uimassa neljä kertaa viikossa ja joka päivä tein jotain. Nyt teen kolmisen kertaa viikossa jotain 20-25 minuuttia. Käyn esimerkiksi kuntosalilla, Sievinen kertoo.

- Ruokavaliollahan se paino putoaa, eikä liikunnalla. Jos olisin halunnut liikunnalla pudottaa saman verran painoa kuin nyt, mun olisi pitänyt treenata samalla tavalla kuin kilpaurheiluaikoina."

Tuon ylläolevan sanoi Jani Sievinen Iltasanomissa. Jotenkin tuo taisi olla se sykäys mulle jatkaa tällä valitsemallani linjalla. Aion käydä kävelyillä, tehdä tallitöitä ja etenkin ratsastaa. Vesijuoksun otan ensi viikolla takaisin ohjelmaani. Mutta tämä kaikki sillä lailla leppoisasti, ettei pukkaa säästöliekkiä. Moni aiempi laihdutusyritykseni on liikunnan tehostamisen jälkeen tehnyt kunnon stopin ja kun pää ei ollut kunnossa, niin en sitten päässyt tilanteesta eteenpäin ja lopulta aina se laihis jäi.

Ei tämä poista sitä, ettenkö ihailisi teitä ihanaiset sporttaajat joiden blogeja käyn lukemassa. Teillä on kivoja liikuntaharrastuksia. 

Jaahas, kohta on tarkoitus lähteä kylään, jossa lienee herkkuja tarjolla juhlapäivän kunniaksi. No, eipä mua pelota, kun on homma hanskassa eikä hanskat ole hukassa... Tänään olen syönyt kaalisoppaa (runsaalla jauhelihalla) ja on täyteläinen olo. Tuo kyläpaikka on sellainen, että he ottavat  huomioon viljaherkkyyteni ja tiedän, että siellä on jotain pientä hyvää mullekin. 

Mukavaa sunnuntaita kaikille!

Sarah


Ei kommentteja: