Tulin nyt nopsaan piipahtamaan täällä ja kertomaan, että hengissä olen.
Paino pyörii siinä nippa nappa yli 90 kiloa edelleen (siis satoja grammoja vain). Alle ei meinaa sitten millään mennä.
Nyt on alkanut jo viides viikko liikuntaa. Viime viikonloppuna mulla oli taukoa liikunnasta pari päivää, mutta muuten on aika kova tahti. Painoon se ei tunnu vaikuttavan, mutta kuulemma pylly on kiinteytynyt. Ja ehkä noi allitkin on saaneet vähän kyytiä.
Eikä ole ole polvi (nivelrikkokaan) haitannut. Jalka kesti jopa tanssimisen, kun eräässä tilanteessa papat mua kovasti pyörittivät... Tajusin vasta jälkikäteen, että enhän mä ole voinut muka yli vuoteen tanssia polven takia. Kyllä voinkin.
Fiilis on ollut hyvä, enkä nyt hermoile tuosta painon jämähtämisestä. Olen antanut itselleni määräyksen, etten hermoile ennen vuoden vaihdetta aiheesta ollenkaan. Siihen saakka syön kuten ennenkin ja liikun. Jos käy niin, ettei silloinkaan tapahdu mitään, niin sitten saa joku ammattilainen selittää mitä teen väärin. Tulostan kuvat monen viikon syömisistä ja kerron liikunnat.
No, muistuttakaa mua sitten tuosta lupauksesta itselleni, kun varmaan jo seuraavassa postauksessa kitisen tätä painon jämähtämistä.
Nyt on liian kiire muihin hommiin ja etenkin soutamaan. Ai niin. Unohtui sanoa, että vaikken täällä ole kirjoittanut enkä ehtinyt lukea teidän blogeja, niin mielessä olette. Aina, kun luen tai ajattelen jotain painoon liittyvää, niin mietin samalla, että mitähän kukakin teistä nyt ajattelisi tästä asiasta.
Ihanaa alkanutta viikko kanssakulkijat!
T: Sari
Painonhallinta, terveys ja korvien väli kuntoon. Tavoitteena hyvä olo. Syitä, seurauksia ja ajatuksia.
maanantai 27. lokakuuta 2014
maanantai 13. lokakuuta 2014
Yli 32 km ilman hikeä!
En ole jättänyt soutua! Kolmas viikko on alkanut ja joka aamu herään ajatellen ensimmäiseksi soutua.
Viime viikolla soudin yli 32 kilometriä ja aikaa tuohon meni joka päivä puoli tuntia. Yhteensä siis 3 h 30 minuuttia käytin soutamiseen.
Tällä viikolla ajattelin soutaa edelleen sen puoli tuntia eli aikaa en nosta. Viime viikolla soudin yleensä 4,5 km per kerta, mutta kaksi kertaa sitten innostuin vetämään sen 5 km. Tänään aloitin viidellä kilometrillä ja mietin, että joskos sitä jaksaisi joka päivä vetää tiukemmin.
Yksi asia jota armas asuinkumppani ei tajua, on hikoilemattomuuteni. Omasta mielestäni vedän ihan ok tahdilla, mutta ihan vähän kainalot vaan hikoaa. Voin huoletta olla menemättä suihkuun liikunnan jälkeen, vaikka aluksi ajattelin, että tietysti menen. Mulle ei vaan tule hiki, vaikka hengittelen kiivaampaan tahtiin. Olen joskus aiemmin avautunut täällä aiheesta. Saunassakin tulee se yksi tippa hikeä. Itse olen tulkinnut tämän niin, että mä olen se selviytyjä, joka keskitysleirillä kuolee vasta viimeiseksi. Nesteet ja muut ravinteet on niin tiukassa meikäläisessä, ettei mitään rajaa.
Toki huomaan, että minulla ei ole kestoturvotusta jaloissani kuten ennen. Silloin aamuisin oli vaikea kävelläkin. Mutta kyllä mulla edelleen aina välillä turvottelee. Yritän silti juoda tarpeeksi, ettei tämä säästöliekin omainen juttu käynnisty. Suolaa en syö kovin paljon ja ruokailu on varmasti hyvässä mallissa.
Aamutv:ssä tuli juttua nesteen kerääntymisestä.
No tuossa jutussa sanotaan, että lihakset pumppaavat nestettä. Pitää vaan jatkaa liikuntaa. Ehkä mäkin alan joskus hikoilla... Pitääkö ihmisen ylipäätään hikoilla?
Tsemppiä kaikille alkaneeseen viikkoon!
Sarah
Viime viikolla soudin yli 32 kilometriä ja aikaa tuohon meni joka päivä puoli tuntia. Yhteensä siis 3 h 30 minuuttia käytin soutamiseen.
Tällä viikolla ajattelin soutaa edelleen sen puoli tuntia eli aikaa en nosta. Viime viikolla soudin yleensä 4,5 km per kerta, mutta kaksi kertaa sitten innostuin vetämään sen 5 km. Tänään aloitin viidellä kilometrillä ja mietin, että joskos sitä jaksaisi joka päivä vetää tiukemmin.
Yksi asia jota armas asuinkumppani ei tajua, on hikoilemattomuuteni. Omasta mielestäni vedän ihan ok tahdilla, mutta ihan vähän kainalot vaan hikoaa. Voin huoletta olla menemättä suihkuun liikunnan jälkeen, vaikka aluksi ajattelin, että tietysti menen. Mulle ei vaan tule hiki, vaikka hengittelen kiivaampaan tahtiin. Olen joskus aiemmin avautunut täällä aiheesta. Saunassakin tulee se yksi tippa hikeä. Itse olen tulkinnut tämän niin, että mä olen se selviytyjä, joka keskitysleirillä kuolee vasta viimeiseksi. Nesteet ja muut ravinteet on niin tiukassa meikäläisessä, ettei mitään rajaa.
Toki huomaan, että minulla ei ole kestoturvotusta jaloissani kuten ennen. Silloin aamuisin oli vaikea kävelläkin. Mutta kyllä mulla edelleen aina välillä turvottelee. Yritän silti juoda tarpeeksi, ettei tämä säästöliekin omainen juttu käynnisty. Suolaa en syö kovin paljon ja ruokailu on varmasti hyvässä mallissa.
Aamutv:ssä tuli juttua nesteen kerääntymisestä.
No tuossa jutussa sanotaan, että lihakset pumppaavat nestettä. Pitää vaan jatkaa liikuntaa. Ehkä mäkin alan joskus hikoilla... Pitääkö ihmisen ylipäätään hikoilla?
Tsemppiä kaikille alkaneeseen viikkoon!
Sarah
keskiviikko 8. lokakuuta 2014
Hei me soudetaan!
Olen innostunut liikkumaan ja kaiken lisäksi olen hetkessä jo addiktoitunut!
Nyt kaikki peukut ja varpaat pystyyn, että kroppani kestää tämän. Toistaiseksi on nimittäin mennyt hyvin.
Sain jo aikaa sitten sporttiselta puolisoltani lahjaksi tämmöisen vekottimen
Kuva otettu täältä.
Kuntosalilla ihastuin aikoinaan laitteeseen. Sain Consept 2:n ja melkein samaan aikaan sain polven nivelrikosta diagnoosin. Koska polvi vaivasi tosi paljon, en uskaltanut soutulaitetta käyttää kokeilun jälkeen.
Pähkäilin tässä kroppaani ja tätä laihduttamisen jämähtämistä järkevästä syömisestä huolimatta. Jotenkin tuntui, että kropassa tapahdu mitään... ainakaan hyvää. Joudun istumaan tämän syksyn poikkeuksellisen paljon koneen ääressä ja alkoi olla kroppa kovilla. En usko, että syömistä voin turvallisesti vähentää. Voin kyllä muutoin hyvin ja olen huipputerve itseni.
Pohdinnassa päädyin siihen, että voisin varovasti kokeilla soutulaitetta. Viime viikolla sitten aloitin ja soudin aika kevyellä tahdilla 20 minuuttia per kerta ja noita kertoja tuli viisi. Olisin soutanut joka päivä, mutta tuli sitten ajallisia esteitä. Loppuviikosta alkoi tuntua, että tahtoisin soutaa pari kertaa päivässä, mutta en nyt sitten kuitenkaan sitä tehnyt. Viikko meni mukavasti. Aluksi temmoin ehkä vähän liikaa käsillä. Yhtenä päivänä tuntui, että reisiä on käytetty.
Tämän viikon aloitin nostamalla soutumäärää puoleen tuntiin. Tavoitteena on soutaa viisi kertaa viikossa ja jos mahdollista vaikka joka päivä. Nytkin vain odotan, että pääsen soutamaan. Ihme addiktio näin lyhyessä ajassa. Vesijuoksuun olen joskus vastaavan vuosia sitten kehittänyt, mutta siihen harrastukseen menevä aika hieman rajoittaa.
En tiedä vaihdanko vielä ensi viikolla tuota määrää. En tiedä tuleeko siitä liikaa, jos tähtään siihen, että jossain vaiheessa soudan tunnin. Aika menee ainakin nyt aika mukavasti, kun kuuntelen musiikkia. Periaatteessa tuossa pystyisi katsomaan leffoja yms. samalla.
En mitenkään revittele hirveellä sykkeellä, vaan etenen hitaasti. Nyt tuossa puolessa tunnissa soudan 4,5 km eli ei mikään hirmu tahti. En tuossa ole mitenkään erityisen hikinen. Mun ongelma tosin on, että en urheilussa muuta kuin vähän lämpene. Hiki ei virtaa.
Ostin myös uudet urheiluhousut (sisäkäyttöön) ja sekin lisää motivaatiota. Jos saisi tätä persettä kiinteämmäksi, koipia etenkin yläosasta pienemmiksi, vatsaa pienemmäksi ja etenkin noita selkämakkaroita pienemmäksi. Siinä sitä tavoitetta!
Paino oli kyllä tippunut, vaikka yleensä mulle kerää liikunta nestettä. Vähän tuntuu turvotukselta, mutta silti se paino on tippunut.
Tämmöisen addiktioin halusin kanssanne jakaa.
Ihania ja sporttisia syksypäiviä!
Sarah addiktoituneena
Nyt kaikki peukut ja varpaat pystyyn, että kroppani kestää tämän. Toistaiseksi on nimittäin mennyt hyvin.
Sain jo aikaa sitten sporttiselta puolisoltani lahjaksi tämmöisen vekottimen
Kuva otettu täältä.
Kuntosalilla ihastuin aikoinaan laitteeseen. Sain Consept 2:n ja melkein samaan aikaan sain polven nivelrikosta diagnoosin. Koska polvi vaivasi tosi paljon, en uskaltanut soutulaitetta käyttää kokeilun jälkeen.
Pähkäilin tässä kroppaani ja tätä laihduttamisen jämähtämistä järkevästä syömisestä huolimatta. Jotenkin tuntui, että kropassa tapahdu mitään... ainakaan hyvää. Joudun istumaan tämän syksyn poikkeuksellisen paljon koneen ääressä ja alkoi olla kroppa kovilla. En usko, että syömistä voin turvallisesti vähentää. Voin kyllä muutoin hyvin ja olen huipputerve itseni.
Pohdinnassa päädyin siihen, että voisin varovasti kokeilla soutulaitetta. Viime viikolla sitten aloitin ja soudin aika kevyellä tahdilla 20 minuuttia per kerta ja noita kertoja tuli viisi. Olisin soutanut joka päivä, mutta tuli sitten ajallisia esteitä. Loppuviikosta alkoi tuntua, että tahtoisin soutaa pari kertaa päivässä, mutta en nyt sitten kuitenkaan sitä tehnyt. Viikko meni mukavasti. Aluksi temmoin ehkä vähän liikaa käsillä. Yhtenä päivänä tuntui, että reisiä on käytetty.
Tämän viikon aloitin nostamalla soutumäärää puoleen tuntiin. Tavoitteena on soutaa viisi kertaa viikossa ja jos mahdollista vaikka joka päivä. Nytkin vain odotan, että pääsen soutamaan. Ihme addiktio näin lyhyessä ajassa. Vesijuoksuun olen joskus vastaavan vuosia sitten kehittänyt, mutta siihen harrastukseen menevä aika hieman rajoittaa.
En tiedä vaihdanko vielä ensi viikolla tuota määrää. En tiedä tuleeko siitä liikaa, jos tähtään siihen, että jossain vaiheessa soudan tunnin. Aika menee ainakin nyt aika mukavasti, kun kuuntelen musiikkia. Periaatteessa tuossa pystyisi katsomaan leffoja yms. samalla.
En mitenkään revittele hirveellä sykkeellä, vaan etenen hitaasti. Nyt tuossa puolessa tunnissa soudan 4,5 km eli ei mikään hirmu tahti. En tuossa ole mitenkään erityisen hikinen. Mun ongelma tosin on, että en urheilussa muuta kuin vähän lämpene. Hiki ei virtaa.
Ostin myös uudet urheiluhousut (sisäkäyttöön) ja sekin lisää motivaatiota. Jos saisi tätä persettä kiinteämmäksi, koipia etenkin yläosasta pienemmiksi, vatsaa pienemmäksi ja etenkin noita selkämakkaroita pienemmäksi. Siinä sitä tavoitetta!
Paino oli kyllä tippunut, vaikka yleensä mulle kerää liikunta nestettä. Vähän tuntuu turvotukselta, mutta silti se paino on tippunut.
Tämmöisen addiktioin halusin kanssanne jakaa.
Ihania ja sporttisia syksypäiviä!
Sarah addiktoituneena
maanantai 6. lokakuuta 2014
Housut?!!!!
Jos mikään, niin housujen ostaminen on vaikeaa.
Minulla tuota takamusta riittää, mutta sen vastapainoksi alkaa löytyä vyötärökin taas. Nyt olen ihan pulassa, kun pitäisi löytää semmoiset vähän siistimmät housut tähän vartalonmalliin. Huoh!
Tällä hetkellä kaikki housut näyttävät sellaisilta kapeelahkeisilta ja jaloista tulee ihan porkkanan näköiset, kun yrittää laittaa housut jalkaan.
Minulla on toki ollut tämä ongelma ennenkin (ollessani hoikempi), mutta muistan vanhastaan yhdet kivat housut. Niissä oli korkea vyötärö ja siihen sai kivasti vyön. Muuten housut olivat leveät ja rennot. Tällaiset lähinnä niistä tulee mieleen. Muutenkin tuo 1940-tyyli on minusta tosi ihana.
Välillä tuntuu, että olisi paljon helpompaa olla tasapaksu pötkö.
Mistä ihmeestä minä löydän itselleni kivat housut?
Minulla tuota takamusta riittää, mutta sen vastapainoksi alkaa löytyä vyötärökin taas. Nyt olen ihan pulassa, kun pitäisi löytää semmoiset vähän siistimmät housut tähän vartalonmalliin. Huoh!
Tällä hetkellä kaikki housut näyttävät sellaisilta kapeelahkeisilta ja jaloista tulee ihan porkkanan näköiset, kun yrittää laittaa housut jalkaan.
Minulla on toki ollut tämä ongelma ennenkin (ollessani hoikempi), mutta muistan vanhastaan yhdet kivat housut. Niissä oli korkea vyötärö ja siihen sai kivasti vyön. Muuten housut olivat leveät ja rennot. Tällaiset lähinnä niistä tulee mieleen. Muutenkin tuo 1940-tyyli on minusta tosi ihana.
Välillä tuntuu, että olisi paljon helpompaa olla tasapaksu pötkö.
Mistä ihmeestä minä löydän itselleni kivat housut?
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)